tiistai 23. joulukuuta 2014

24.12.2014

On mennyt pitkään viime kirjoituksesta...

Ennen juhannusta piti olla ekan IVF.n punkio ja alkion siirto.. Eipä ollut, sillä ei saatu rahaa kasaan tarvittaviin lääkkeisiin.. Kukaan ei myöskään meidän läheisistä suostunut lainaamaan..

Tilanne ei oikeastaan ole muuttunut milläänlailla. Parisuhde on ollut todella kovilla tuon toukokuun jälkeen, sillä mulle se oli todella suuri pettymys. Senkin olen vasta jälkeenpäin tajunnut ja ymmärtänyt kun oon asioita miettinyt.

Nyt kuitenkin ollaan yritetty asennoitua siihen, ettei meille koskaan niitä lapsia tule. Ainoat lapset mitä meillä tulee olemaan, on noita karvaisia. Mahdollisuutta ei pankkilainaan ole, tai mihin muuhunkaan.

Yhden toiveen hiljaisen oon tänä vuonna lähettänyt matkaan kaikesta huolimatta..



Keneltä sai tähden, tuo katse pienokaisen?
Kuka poisti synkeyden yöstä paimenten?
Kuka solmi kruunun nyt sinun hiuksillesi?
Viisaat kuka johti luokse rakkaan lapseni?

Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien.
Tuotko lapseni nyt toivon maailmaan?
 Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen?
 Helmassani kantaa itse taivastako saan.

 Ken toi kyyneleitä silmiin pienokaisen?
Miksi äitiin tarraudut nyt niin vavisten?
Varjot toistaa sen nyt, enkeli on mennyt,
kaiken kauniin muistan, vaikka en voi ymmärtää.

Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien.
Tuotko lapseni, nyt toivon maailmaan?
Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen?
Helmassani kantaa itse taivastako saan.

Täällä kaikkiin päiviin tuo ilo taivaallinen.
Lempeyttä, rakkautta silmiin ihmisten.
Sanat, jotka kuulin, ne unohdu ei koskaan,
vaikka mitä tulkoon, niistä aina voimaa saan.

Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien.
Tuotko lapseni, nyt toivon maailmaan?
Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen?
Helmassani kantaa itse taivastako saan.
Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen?
Betlehemin yllä loistaa tähti ikuinen.

1 kommentti: