Uusi kierto, uudet kujeet..

Mitäpä siis tähän lisäämään? Menkat ne sieltä alkoi perjantaina eli nyt elellään KP 4. Clomit aloitettu taas eilen tuttuun ja turvalliseen tapaan. Ultraan pitäisi taas sitä aikaa varailla, kunhan saisi aikaiseksi soittaa polille.

Ei siis meidän rakkauden hedelmä saanut alkuun ensimmäisestä inssistä. Mä sen toisaalta niin tiesinkin, mutta toisaalta sitä sitten taas jollain tapaa salaa toivoi. Itkuthan tuli itkettyä kun harmitti niin paljon, mutta mikään suuri pettymys ei kyseessä kuiteskaa ollut vaan elämä jatkuu eteenpäin.

Me miehen kanssa juteltiin ja päätettiin että kokeillaan vielä yksi inseminaatio, jonka jälkeen siirrytään IVF-hoitoihin. Meinaan asiasta sanoa nyt kun menen sinne polille luultavasti ensi viikolla, että asia on näin. Olisin silloin jo alun alkaen halunnut suoraan koeputkeen mutta mun pää saatiin käännytettyä ja tässä sitä nyt ollaan. Tosin, saattaa olla että tän kierron ovulaatio osuu viikonlopulle ja silloin ei siis inssiä voida tehdä. Kai me sit kokeillaan vielä joulukuun kierrosta uudestaan? En ole kyllä asiaa miettinyt...

Jalanjäljet

Eräänä yönä mies näki unen.
Hän oli kävelemässä rannalla Luojamme kanssa,
kun taivaalle välähti näkymiä hänen elämästään.
Jokaisessa näkymässä hän huomasi kahdet jalanjäljet
hiekassa; toiset hänen omansa ja toiset Luojan jalanjäljet.
Ennen kuin viimeiset näkymät hänen elämästään
tulivat esille, hän katsoi taakseen jalanjälkiä hiekassa.
Hän huomasi, että monta kertaa matkan varrella
oli vain yhdet jäljet hiekassa.
Hän myös huomasi, että jäljet puuttuivat juuri niinä aikoina,
jolloin hänellä oli ollut elämässään kaikkein vaikeinta.
Tämä vaivasi häntä kovasti, joten hän kysyi
siitä Luojalta. "Luoja, kun päätin seurata Sinua,
sanoit kulkevasi mukanani joka askeleella.
Nyt kuitenkin huomaan, että elämäni vaikeimpina
aikoina hiekassa on vain yhdet jalanjäljet.
En ymmärrä, miksi hylkäsit minut silloin,
kun Sinua eniten tarvitsin."
Luoja vastasi: "Rakas lapseni, rakastan sinua
enkä milloinkaan hylkäisi sinua.
Vaikeuksiesi aikoina, jolloin näit vain yhdet jäljet
hiekassa, minä kannoin sinua."
(M.R. Powers)

Odottavan aika on pitkä...

...niin pitkä, ettei tiedä kuinka saisi ajan kulumaan, että se kulkisi nopeammin. Toisaalta, tiedän että ne menkat sieltä alkaa. En vain tiedä milloin, sillä lääkärin käskystä jätin terolutit pois ja näin ollen uskon että kierto on päin peetä vaikka ovulaatio olikin KP 15. Veikkaan ensi viikon maanantaita hyvin pitkälti, sillä silloin olisi KP 28 ja viimeksi menkat (teroilla) osui siihen. Mene ja tiedä.

Viikko on kulunut meidän ensimmäisestä inseminaatiosta. Kulunut viikko on mennyt jostain kumman syystä ihan mielettömän hitaasti. Tunteet vaihtelee tosi paljon. Olisi väärin olla toisaalta toivomatta mitään, mutta sitten taas on tyhmää toivoa yhtään mitään, sillä ei mun sisällä mitään kasva. Miksi se nyt yhtäkkiä muuttuisi kun kaksi ja puoli pitkää vuotta on kulunut?

Monethan sanoo (oon ainakin kuullut monen suusta) että alkuraskaudessa paino muuttuu radikaalisti. Noh, mulla on viikossa pudonnut 1.6kg, mutta en usko sen tarkoittavan  mitään. Sitä on vaan nykyään niin negatiivinen tän asian suhteen. Juurikin sillä kun ei halua pettyä niin pahasti jos ei mitään tapahdukkaan.

Me ollaan myös puhuttu siitä, että mihkä vedetään näiden hoitojen raja. Mikäli meillä alkaa alkuvuodesta IVF-hoidot niin sitten kun kolmas tulokseton IVF on tehty, jää meidän osalta hoidot siihen. Adoptiota voidaan EHKÄ jossain välissä tulevaisuudessa ajatella,  mutta se ei nyt heti ole mahdollista. Tokihan sitä toivoo, että nuo IVF-hoidot viimeistään tuottaisi toivotun tuloksen, mutta parempi kun ei toivo yhtään mitään. Mulla ei siis ole mikään pakkopakko olla biologinen äiti mun lapselleni, mutta totta kai sitä tekee kaikkensa että sellainen olisi mahdollista. Tiedän, että rakastan sitä adoptiolasta ihan yhtä paljoin kuin omaani <3 Niin ja minunhan se on sitten kun kaikki paperit on kunnossa. <3

Ensimmäinen IUI

Tätä päivää on kyllä odotettu. Tänään siis oli elämäni ensimmäinen inseminaatio.Eihän se kivaa ollut, mutta ei se niin kamalaa ollut etteikö sitä olisi kestänyt. Hiukan sattui kun katetri laitettiin kohdunkaulasta sisään, mutta en kyllä tuntenut sen jälkeen mitään.

Nyt siis odotellaan pari viikkoa, että päästään käymään verikokeessa. :) En mitään ihmeitä odota, en oikeastaan yhtään mitään. Nähtäväksi jää mitä tuleman pitää.

1 Lost 5 to go eli siis yksi hoito käytetty ja viisi vielä edessä..

KP 15, 16.10.2012

Siinä se nyt taas on. Siis se kauan odotettu OVULAATIO. Eilen aamulla olin jo kovin tuskastunut kun ei testi näyttänyt positiivista, sillä mun mies lähti eilen Ouluun töihin :D Joutuu tosin tänään tulemaan illalla takaisin jo kotiin kun huomenna olisi se ensimmäinen kuuluisa turhaakin turhempi INSEMINAATIO.

Mä ihan luulin,että se olisi ollut tänään, kun testi näytti positiivista, mutta kuulemma suositus on että seuraavana päivänä plussasta olis inssi. En tiedä mitä ideaa siinä oikein on? Onko ne varmoja, että se kerkee juuri kohdalleen sitten? :D

 Oikeastaan ei mitään odotuksia ole, ainakaan omasta mielestäni. Vai eikö sitä halua vaan myöntää, että toivoo sen raskauden nyt alkavan sitten kun kerran tälläiseen mennään? Niin, ehkä se on osakseen sitäkin, mutta sitten taas sitä ei halua valaa mitään suuria toiveita ettei pety niin kovasti. Niinkuin olen aikaisemminkin sanonut niin se lottovoittokin on todennäköisempi kuin se plussa siihen raskaustestiin. Josta tulikin mieleen, että 1.11.2012 olisi sitten tarkoitus mennä raskaustestiin.. Jos siis sellaiseen on tarvetta. Voisin uskoa että täti tulee käymään ennen sitä jo.

Voisin huomenna yrittää kirjoitella siitä inssistä omalta osaltani, että millainen se kokemus oli :)

Poli kuulumisia KP 10, 11.10.2012

Nyt olis sitten hoitosuostumukset kirjoitettu. Ensimmäistä inssiä odotellaan nyt sitten tapahtuvaksi. Ultrassa löytyi taas oikealta puolen johtavafolli 15mm. Vasemmalla puolen oli myös kaksi, mutta ne oli kuulemma sen verran pieniä ettei niistä ilmeisestikkään kerkiä kasvaan mitään. Lääkäri epäili, että lauantaina olisi ovulaatio, jos on niin se on voivoi. Huomenna aloittelen tikuttamisen eli nähtäväksi jää :)

Sain käskyn myös lopettaa teroluttien käytön eli ne jää nyt saman tien veks kun en oo vielä kerennyt niitä aloittaa. Clomeja ilmeisesti syön sitten hieman kauemmin kun ei siitä oo mulle mitää haittaa ollut. Tavoitteena siis ilmeisesti on että kerettäis tänä vuonna tekeen nuo kolme inseminaatiota ja sitten ens vuoden puolella siirryttäis IVF hoitoihin jos tarvista.

Nyt on siis menossa kierronpäivä 10 ja lääkäri sanoi että kroppa vastaa hyvin hormonihoitoon, mikä siis on toki positiivista. :) Painoa olen nyt pudottanut 51kg eli rupean olemaan suunnilleen normipainoinen :)

04.10.2012, KP 3

Sitä elellään uutta kiertoa taas. Täti tuli siis kylään  tiistaina. Osasinkin alavatsakipujen perusteella arvella näin käyvän. En oo siis yhtään yllättynyt. Kummasti sitä on oppinut tässä tuntemaan kroppaansa ihan uudellalailla!

Nyt aloitettu tänään toiseksi viimeinen clomikuuri ja polille ollaan menossa 11.10 kirjoittelemaan hoitosuostumuksia ym.. Silloin on menossa kierron 10päivä ja veikkaan, että ne samalla ultraa että mitä kuuluu munasarjoihin. Nyt siis ollaan siinä pisteessä että suunnitellaan tulevaa, vihdoin ja viimein! Viime käynnillä lääkäri puhui mahdollisesta inseminaatiosta tästä kierrosta. Toivotaan siis, että ovulaatio osuu viikolle eikä viikonlopulle. JOS kierto pitää paikkansa (niinkuin edellisessä kierrossa) niin ovulaatio olisi mahdollisesti maanantaina 15.10, KP 14. Koskaanhan ei voi tietää, että meneekö se niin, mutta ainahan sitä saa toivoa.

Tänään oon miettinyt, että tääkö on nyt sitä stressitöntä lapsen hankintaa? Ei kyllä mun mielestä. Pidät kierrot ylhäällä, tikutat ovulaatiota, lasket päiviä milloin aloittaa mikäkin lääke, soitella ympäri ämpäri aikoja. Niin ja yrittää samalla hoitaa muukin elämä? HUAH sanon minä! Ei tämä nyt sitä stressitöntä ole. Mutta tällä mennään mitä on annettu...