...niin pitkä, ettei tiedä kuinka saisi ajan kulumaan, että se kulkisi nopeammin. Toisaalta, tiedän että ne menkat sieltä alkaa. En vain tiedä milloin, sillä lääkärin käskystä jätin terolutit pois ja näin ollen uskon että kierto on päin peetä vaikka ovulaatio olikin KP 15. Veikkaan ensi viikon maanantaita hyvin pitkälti, sillä silloin olisi KP 28 ja viimeksi menkat (teroilla) osui siihen. Mene ja tiedä.
Viikko on kulunut meidän ensimmäisestä inseminaatiosta. Kulunut viikko on mennyt jostain kumman syystä ihan mielettömän hitaasti. Tunteet vaihtelee tosi paljon. Olisi väärin olla toisaalta toivomatta mitään, mutta sitten taas on tyhmää toivoa yhtään mitään, sillä ei mun sisällä mitään kasva. Miksi se nyt yhtäkkiä muuttuisi kun kaksi ja puoli pitkää vuotta on kulunut?
Monethan sanoo (oon ainakin kuullut monen suusta) että alkuraskaudessa paino muuttuu radikaalisti. Noh, mulla on viikossa pudonnut 1.6kg, mutta en usko sen tarkoittavan mitään. Sitä on vaan nykyään niin negatiivinen tän asian suhteen. Juurikin sillä kun ei halua pettyä niin pahasti jos ei mitään tapahdukkaan.
Me ollaan myös puhuttu siitä, että mihkä vedetään näiden hoitojen raja. Mikäli meillä alkaa alkuvuodesta IVF-hoidot niin sitten kun kolmas tulokseton IVF on tehty, jää meidän osalta hoidot siihen. Adoptiota voidaan EHKÄ jossain välissä tulevaisuudessa ajatella, mutta se ei nyt heti ole mahdollista. Tokihan sitä toivoo, että nuo IVF-hoidot viimeistään tuottaisi toivotun tuloksen, mutta parempi kun ei toivo yhtään mitään. Mulla ei siis ole mikään pakkopakko olla biologinen äiti mun lapselleni, mutta totta kai sitä tekee kaikkensa että sellainen olisi mahdollista. Tiedän, että rakastan sitä adoptiolasta ihan yhtä paljoin kuin omaani <3 Niin ja minunhan se on sitten kun kaikki paperit on kunnossa. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti